Pikkuisia ihania

Nyt minä olen tohtinut jo aloittaa vauvanvaatteiden ompelun. Ensi töikseni ompelin haalarin, joka luultavasti on aika sopiva syksyllä autoiluun ja ehkä menee sitten talvella lämpöpussin sisällä haalarina. Oikeasti olin suunnitellut tähän sinistä kissaneulosta, mutta en osannut päättää, miten kuviot kohdistaisin, niin teinkin sitten tästä. Voihan sen kissahaalarinkin vielä ommella.

Alkuperäinen kaava on Ottobren (4/12) haalarin kaava, joka on kyllä muokattu jo aika tuntemattomaksi.

Takakappale on yhtenäinen ja alhaalla haarakiila. Nepparit lahjeresoreihin asti, joten pukemisen pitäisi olla helppoa. Vuorina merinovilla-interlock.

Hihoissa ja lahkeissa umpinaisiksi käännettävät merinovillamansetit. Näihin löytyy ohje täältä.
Tämä haalari on ehkä pikkuisen iso ihan alkuun (menee varmaan 62/68 koossa), joten voi olla, että pitää tehdä toinenkin...

Tämä setti on itse asiassa aloitettu jo kauan sitten, mutta sain vihdoin viimeistelyt tehtyä. Body on tehty muokatulla Kisuliini-kaavalla ja puolipotkarit sillä SK:n äitiyspakkaus-kaavaston kaavalla, jota olen ennenkin näissä käyttänyt.

Ja 2-vuotias sai myös Hurmuri-paidan. Tämäkin taitaa olla Kisuliinin kaavalla, tein nimittäin alunperin bodyn, mutta pätkäisin sen lopulta paidaksi, kun totesin, että ei meillä bodyja enää käytetä.

Äitiysvaatteita ;)

Paljastetaanpa nyt syy blogihiljaisuuteen. Alkuvuosi meni siis täysin sohvalla maaten, ei edes ompelukoneen edessä istumiseen virta riittänyt.

Mutta nyt on Pehmosiili herännyt talvihorroksestaan ja lisääntyvän keskivartalopyöreyden vuoksi tarvitaan uusia vaatteita.
 
Kahta ensimmäistä odottaessani olin pettynyt kauppojen äitiysvaatevalikoimiin. Jos joskus sitten löysi jotain kivaa (nettikaupoista), niin se maksoi niin paljon, ettei muutaman kuukauden käytön takia viitsinyt vaivautua.

Mutta nyt onkin ihan eri tilanne: voi ihan itse päättää kankaan ja mallin, eikä edes maksa kovin paljon, kun työ lasketaan vain harrastusajaksi ;). Lisäksi kun tekee itse vaatteen, niin sen voi muokata myöhemmin normikäyttöön sopivaksi.

Elämäni ensimmäinen itsetehty äitiyspaita ihan omalla kaavalla ja mallilla. Ja pitihän se ryhtyä hifistelemään: letitys kaula-aukossa, imetysluukku ja rypytystä siellä ja täällä. Hieman tuli kasvunvaraa laitettua, tämä ei käy pieneksi missään vaiheessa :D. Mutta tykkään kovasti.

Toisen version tein mustasta trikoosta. Kavensin mallia yläosasta ja tein vain poikkileikkauksen ja rypytyksen rinnan alle. Helman malliakin muutin hieman.

Mustaa on vaikea kuvata niin, että siitä saisi selvää. Tässä näkyvät kuitenkin nuo rypytykset sivuilla ja rinnan alla. Selkäkappale on yhtenäinen ja aika istuva. Yläosa on tässä nyt hyvä, poikkileikkauksen nostan vielä seuraavassa hiukan ylemmäs, että asettuu yläosa vielä paremmin.

Ottobrelta ostetusta kukallisesta joustocollegesta tein Onionin kaavalla legginsit, yläosan muokkasin mammaversioksi ja lahjetta pidensin, muuten kaava oli aika täydellinen. Mutta ei taida minun pokkani kestää tämmöisiä housuja julkisella paikalla. Miestäkin kovasti hymyilytti, kun näki housut, me ollaan vissiin vähän rajoittuneita ;).

Näitäkään housuja ei ole kaupungilla kulkemiseen tarkoitettu, mutta on muuten aivan huiput kotihousut. Ja kyllä minä nyt pihallekin kehtaan tämmöisillä verkkareilla mennä. Samalla Onionin kaavalla, levensin vähän lahkeita ja muokkasin yläosan. Näissä näyttää vatsakumpu vielä aika vaatimattomalta, mutta kyllä se jo alkaa näkyä ihan selvästi.

Tarvisiko joku muuten ohjetta tuon äitiyspaidan tekemiseen? Jos kiinnostusta on, niin voisin seuraavaa tehdessä yrittää mallintaa ja kuvata vähän prosessia :).

Pitkän tauon jälkeen

Alkuvuosi meni menojaan ja kohta ollaan jo keväässä. Erinäisistä syistä blogistin virka ei mahtunut näihin talvipäiviin ja ompelukin oli aika satunnaista. Jotakin vaatetta on kuitenkin tässä välissäkin syntynyt ja nyt alkaa taas vähitellen saada langan - tai paininjalan - päästä kiinni.


Luulin jossain välissä, että pojalla ei ole paitoja ja ryhdyin tekemään uusia. Sitten sain kerran hoidettua kaikki pyykit kodinhoitohuoneesta ja totesin, että eipä meillä nyt niin kovin akuutti paitapula ollutkaan ;). Mutta ainahan uusia tarvitaan, entiset kulahtaa ja käy pieniksi.

Siiriä ja Myyryä oli jäänyt pieni pala ja tein siitä niin ison paidan kuin sain ja suureksi ilokseni siitä tuli pojalle ihan sopiva. Suuntaa-antavana kaavana Little Lamb.

Aika söpö siitä tuli <3. Harmaat housut tein jossain välissä Chillax-kaavalla. Kiva malli, joskin näissä on kasvunvaraa vielä reilusti.

Toinen paitaompelus oli tämä tuplahihapaita. Kaava muistaakseni Little Lamb myös. Minä vain leikon näitä oman maun mukaan ja teen nämä pitempänä ja kapeampana kuin alkuperäinen kaava.

Ja toisetkin harmaat housut sain valmiiksi. Ihanaa harmaata joustocollegea resoreita myöten ja kaavapohjana Ultimate Casual, jota myöskin muokkailin vielä ommellessakin, kun näytti tulevan liian leveät.

Pari muutakin paitaa ompelin, mutta ovat näköjään jääneet kuvaamatta. Pikkumiehelle on sitten mukava ommella, kun hän on aina niin innoissaan uusista vaatteista. Harmaita housuja odotellessa ja saumurin huristessa hän kävi isänsä kanssa seuraavan keskustelun.

"Isi, mikä ääni kuuluu?"
"No mikä?"
"Minun uusi housut!"