Maitobaarista, päivää!

Ympärivuorokautisena maitobaarin pitäjänä joutuu hieman miettimään, että millaisissa vaatteissa oleilee. Jotenkin olen onnistunut imettämään edelliset lapset ilman imetyspaitoja, mutta kun erehdyin nyt ompelemaan muutaman ja kokeilemaan niitä, niin enhän minä enää tavallisilla pärjää. Onhan se nyt ihan liian työlästä kiskoa sitä paidanhelmaa ylös ja pidellä sitä ylhäällä. Mahakin on tympeästi paljaana. Puhumattakaan siitä, että tunikat ja mekot ovat vielä hankalampia käyttää.

Ensimmäisen imetyspaidan esittelin jo kauan sitten ja se on hyvä käytössä, joskin mahapussin joutaisi kaventamaan pois. Perinteisten suorien, päällekkäisten osien luukkumallin haittapuoli on se, että alemman luukun yläreuna näkyy päällikappaleen läpi. Ja minulla tahtoo unohtua kiskoa se alakappale takaisin ylös imetyksen jälkeen.

Tein toisenkin perinteisen luukkumallin paidan singoalla-tyyppisellä yläosalla. Toimii sekin ja imetysluukun rypytys sopii hyvin muutenkin rypytettyyn ilmeeseen.

Jostakin ompeluryhmästä bongasin idean erilaisesta luukkusysteemistä, jossa alempi osa ei ollutkaan suora, vaan se oli muotoiltu siten, että keskellä oli kaula-aukkoon ulottuva kaitale. Testasin tätä mallia kahteen mustaan peruspaitaan. Nämä ovat käytössä tosi näppäriä, mutta haasteena näissä on se, että tuo keskikaitale tahtoo vetää kaula-aukkoa alaspäin ja sitä saa asetella ja kiskoa kuosiinsa. Kuvasta saa huonostu selvää, mutta sen verran tuosta näkee, että kaula-aukkoon tulee pienet kulmat sille alueelle, johon alakappale yltää. Ja luukun alaosa on tosi huomaamaton, kun tein sen trikookaitaleella.

Ompelua pitkään harrastanut kaveri vinkkasi mallista, jossa on ristikkäinen yläosa ja sen alla alakappale, jossa on imetysaukot. Testasin senkin ja tämä on ihan kohtuullisen näköinen, mutta käytännöllisyys ei ole läheskään yhtä hyvä, kuin noissa mustissa paidoissa.

Kehittelin sitten mustien paitojen luukkuideaa eteenpäin niin, että keskiosa jatkuikin olkasaumoihin asti. Tämä vaikuttaa tähän mennessä kaikista parhaalta systeemiltä: helppo käyttää, ei häiritseviä kohtia ja ulkonäköönkin olen tyytyväinen. Tässä tunikassa taisi muotoilu muutenkin osua kohdilleen, kun tytär kysyi, että "äiti, miten sää näytät niin laihalta"...

Toki mallin ensimmäiseen versioon jäi vielä kehiteltävää, mutta tästä paratiisimekosta tuli jo aika pro. Käänsin alle jäävät imetysluukut framilonilla ja päälle tulevan osan alareunassa on kuminauhakuja ja pehmeä kuminauha.

Ja tässä vielä etukappaleesta kuva, josta näkee alle jäävän osan mallin. Päälliosa tulee tuon kokonaisten kukkien rivin yläreunaan.

Peruskaavana näissä on se oma paitakaava, hyvästä peruskaavasta voi tehdä melkein mitä vain. Välillä jopa muistaa olla fiksu ja piirtää kokeilut uusiksi kaavoiksi, jottei tarvitse joka kerta miettiä, että miten minä tästä teinkään sen ja sen version.