maanantai 30. joulukuuta 2013

Neulostakki

Pitsikukkaneulos ehti odotella kaapissa jonkin aikaa ja ajatuskin sen lopullisesta muodosta muuttui sillä välin. Olen haaveillut siitä merinoneuletakista (jonka kangas muuttuikin tunikaksi) ja koska uudet villat odottavat vielä Pehemiän rouvan lomaltapaluuta, päätin tehdä koeversiotakin tästä.



Ja ai että minä tykkään <3. Kaava on oma, muokattu omasta paitakaavasta. Hupun sisällä viskoositrikoota ja kantattu ympäriinsä luomuinterlockilla. Kiinnitys neppareilla. Kuvaajaksi piti ottaa 8-vuotias, kun mies oli reissussa, mutta kyllä tämä Gimpillä kirkastettu kuva kertonee oleellisen.





Pikkumies sai taas uuden mopopaidan ja tykkäsi siitä niin, että oli pakko saada jo pitää päällä, vaikka on aika iso vielä. Tällä kertaa testasin Pikku Piltin valmista silityskuvaa ja oli selkeästi helpommin tarttuva, kuin se samettinen silitysarkki. Paidan kaavana Beagle Boyn muunnos.

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Joululahjat


Päätin jo kauan ennen joulua, että en ompele joululahjoja muille kuin miehelle ja lapsille. Sen verran lipsuin, että kummityttö sai yhden yöpaidan, kun kankaita järjestellessä sattui käteen yöpaidalta näyttävä kangas. Yöpaita jäi kuvaamatta, mutta eipä siinä mitään erikoista ollutkaan :).

Tytär sai keppihevosen ja ei ole kuulemma näin ihanaa vielä nähnyt tai ainakaan omistanut.

Kepparin kaavan pohjalla on SK-lehden kaava, joka löytyy netistäkin. Piirsin sen heijastettuna ja skaalaus ja koko on siten vähän eri kuin alkuperäisessä (tämä on aika iso). Muotokin muuttui matkan varrella ja muutenkaan en seurannut ohjeita :D. Mies osallistui tämän lahjan tekemiseen hankkimalla kepin, kumitulpan sen pohjaan (ei kolise) ja ison styrox-pallon pään sisään. Oli muuten aika kätevä keksintö, se oli oikeasti verkon kohoksi tarkoitettu pallo.



Miehelle ja pojalle tein hupparit (nämä olivat molemmat miehen paketissa). Saavat autotallikaverukset ensi kesänä sitten korjata "nopoa" asiaankuuluvissa kamppeissa ;).



Miehen hupparin kaava on muokattu JTKK:n hupparikaavasta entisten paitojen mukaan ja tuli tosi hyvän kokoinen. Laitoin huppuun narut ja sirkkarenkaat ja viimeistelin niskasauman sisältä joustavalla samettinauhalla, että on edustuskelpoinen päältä ja sisältä. Samettinen silitysarkki on Pikku Piltistä. Se oli hieman hankala saada kiinnittymään kunnolla, sileät arkit ovat tällä kokemuksella parempia.

Pojan hupparin kaavana on Beagle Boy, hieman muokattuna sekin. Koko on jo 98, koska halusin, että tämä olisi nimenomaan kesällä sopiva. Talvella tulee hupullisia vähemmän pidettyä, kun huppu on ulkovaatteiden alla hankala.

Näistä sitä joulumieltä tulikin sitten aika paljon, kun saajat vielä olivat kovin tyytyväisiä <3.

torstai 19. joulukuuta 2013

Sinisten hetkien aika

Lempivärini vuosien takaa on palannut rooliinsa. Minulla ei ole aavistustakaan, että kuuluuko sininen tällä hetkellä valmisvaatteiden valikoimaan, kun en ole viime aikoina juuri vaatekaupoissa käynyt. Mutta minun silmäni lepää siinä. Nyt on sinisten hetkien aika, aina kun luontoäiti antaa myöten. Olkoon siis myös sinisten mekkojen aika.


Hexagon-puuvillaneulos ja Joka tyypin kaavakirjan raglan reilusti muokattuna. Aamuhämärässä otettu kuva ennen töihin lähtöä. Oikea sävy on enemmän taivaansininen ja näkyy paremmin alla olevassa kuvassa.

 
Kaulus etsi pitkään muotoaan ja kannatti sitä etsiäkin.
Taustalla näkyy kuopuksen huoneen uusi tehosteseinä. Ja väri on vissiin aika yllättävä...

*****

Tytärkin saa osuutensa sinisestä, petroolin sävynä. Hänkin tykkää, valitsi juuri tämän värin neljästä kaapissa olevasta (kröhöm, ei kai joku vain ole hamstrannut).


Kaavana vanhan Ottobren Tilda (6/2007), joka on kiva perustunikakaava. Sopii parhaiten näihin kuminauha- ja resorihelmaisiin, kun on väljän mallinen. Koko on n.140-146 (hihoissa reilusti varaa), ja kaava on pituudesta jatkettu 134. Kuvan taustana kuopuksen huoneen valkoinen seinä ja lattialla koristeena suojapahvi ja maaliläikät :D.


Tytär tykkää äitinsä tavoin näistä velour- ja neulosvaatteista, ne ovat niin "ihanan tuntuisia". Tämä kuulemma on hänen jouluaattomekkonsa. Ja siihen jouluaattonhan onkin enää 5 yötä!


lauantai 14. joulukuuta 2013

Pipo päässä pakkasella...

...ompi paras tassutella. Kuka muistaa ne 80-luvun iskulauseet ja kuvat koulussa?

Kuopukselle ei ole ostettu yhtään talvipipoa. Ei voi ostaa, kun senhän voi ommella. Eikä kaupassa edes ollut mitään hyviä. Jonkin aikaa sitten meni syksyllä villakypärämyssyllä ja syyspipolla ennen kuin sain tämän leijonapipon tehtyä.



Mallia "oho, eipä onnistunutkaan" ja "leikataan tuosta ja lisätään tätä". Kyllä siitä ihan käyttökelpoinen tuli. Sisällä on merinovillajoustofroteeta ja PULia, joka varsinaisesti aiheutti sen ongelman.

Seuraavaksi päätin kokeilla muotoillumpaa mallia. Ottobren Panda-piposta nappasin yläosan muodon ja alaosan piirtelin itse. Koeversiokin oli ihan ok, mutta sitä en kuvannut.

Ja sitten syntyi vihdoin se hifistelyversio:





Voi pojat, kun minä pyörittelin tätä myssyä tyytyväisenä käsissäni, kun se valmistui. Olisin voinut taputtaa itseäni olkapäälle ja todeta kuopuksen tavoin: "Hyvä ______! Ite teki!!"

Lakissa on parin sentin levyinen kiinnitysnauha alhaalla, joka ei näy tuossa irtokuvassa. Nauha on nepparilla kiinni ja toimii käytössä erittäin hyvin. Kuten koko lakki muutenkin, parempaa tuskin olisin kaupasta saanut.

tiistai 10. joulukuuta 2013

Bodyinnostus ja silitysarkkikokeilu

Joskus sitä vähän innostuu. Piti tehdä yhdelle ihanalle tyttövauvalle pari bodya. Ryhdyin suunnittelemaan ja leikkomaan kankaita ja aina tuli joku uusi idea mieleen. Lopulta bodyja oli 6 kappaletta. Yksi tuli jo esiteltyä Orient-postauksen yhteydessä ja yksi jäi kuvaamatta. 




Kaavana näissä on Happy Squirrelin ja Kisuliinin yhdistelmä, jota on vielä muokattu omien mieltymysten mukaan. Pinkissä etukappale on kaksinkertainen koko matkalta, kahdessa muussa on poikkitikkaus puolivälissä.

Silitysarkit ovat nyt olleet suosiossa ompeluryhmissä ja piti itsekin kokeeksi tilata. Ensimmäinen kokeilu meni erääseen lahjoitusbodyyn, jota en ole blogannut ja sitten olen käyttänyt silitysarkkeja lähinnä paikkamateriaalina, johon se sopii loistavasti. Isänpäiväksi sitten tein vähän isomman kokeilun: ompelin omalle isälleni paidan, johon tein tyttären (8v) piirroksen mukaisen puun. 
 

T-paidan kaavana JTKK:n miesten T-paita, joka on selvästi mallia lyhyt ja leveä. Pidensin reilusti ja kavensinkin ompelun jälkeen, kun näytti aika hehtaarilta. Lopputulos oli onneksi aika sopiva.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Ihana Orient

Oikeasti tilasin tämän kankaan eräänlaiseksi lohtukankaaksi itselleni (vrt. lohtusuklaa). Mutta sitten väri ei ollutkaan peilin edessä minun. Ei se mitään, onneksi on muita, joille se sopii paremmin.


Tytär toivoi pitkää paitaa, samanlaista kuin eräs valmispaita. Ei tämä ihan samanlainen ole, ehkä aika paljon kivempi :). Raglanosan kaava vanhasta Ottobresta, muuten leikelty oman maun mukaan ja valmispaidasta mittaa ottaen. Leggarit tein Marimekon tehtaanmyymälästä ostetusta napakasta trikoosta. 



Ja toinen asu paljon pienemmälle käyttäjälle. Kisuliinin kaavasta muokattu body ja eräästä puolipotkarikaavasta muokatut pöksyt.


Tein taas pisarakaula-aukon, se on minusta kaunis.


Ja molempien leggareiden lahkeessa on tämmöiset ihanat joustopitsit. Aika söpistä <3.

perjantai 15. marraskuuta 2013

Onnellisen ompelijan uudet vaatteet

Viime aikoina olen löytänyt ihania kankaita ihan itseäni varten. Ja jopa ehtinyt niitä vähän ommella.
Merinoneulosta ehdin saada Pehemiältä, kun oli oikeaan aikaan oikein puhelimessa muistutus, että käy tilaamassa. Tämä on melkein liian ihanaa, sekä näöltään että tunnultaan. Kaulus on tehty siten, että tätä voi piristää värillisellä huivilla ja toisaalta malli on sellainen, että tätä voi myöhemmin pitää lämpökerrastopaitana, jos joskus vanuttuu niin, ettei enää paremmaksi vaatteeksi kelpaa.

Kaavan pohjalla Joka tyypin kaavakirjan raglan. Alun perin oli tarkoitus tehdä neuletakki, mutta kun tapani mukaan roikotin kangasta edessäni ja katsoin peiliin, niin tuli visio, joka oli pakko toteuttaa. Nyt sitten tarvisi ostaa uusi kangas siihen neuletakkiin...

Helma ja hihansuut huolittelin rullapäärmeellä. Kuvasta ehkä erottuu huonosti, mutta röyhelöinen reuna sopii minusta tuon kankaan luonteeseen.

Sinistä kotkaneulosta mietin pitkään ja lopulta tilasin, kun sattui sopiva tarjous. Mies kommentoi, että kotkat näyttävät kanoilta, ja siitä sydämistyneenä uhkasin jo tehdä hänelle kanahupparin. Lopulta arvio lieventyi siten, että ne näyttävät kanalinnuilta ja sen jo nielin. Mikäs siinä, käyskennellään sitten kanalintumekossa.

Kaava on se oma aiemmin tehty. Hieman erilaisella kauluksella taas ja helman suoristin.

Ja otsikon onnellinen ompelija viittaa ihanien kankaiden ja mekkojen lisäksi siihen, että sain vaihdettua ompelukoneen aika paljon parempaan. Endorfiinituotanto lisääntyy ihan vain katsomalla sitä uutta konetta :D.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Vastaus haasteeseen

Sain haasteen LimeMursulta, kiitos siitä!

Haaste menee seuraavanlaisesti:

1. Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Jokaisen haastetun pitää vastata 11 kysymykseen, jotka haastajasi on valinnut.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haastajan tulee valita 11 blogia jossa on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa, kuka sinut on haastanut, ja kenet sinä haastat.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa minusta itsestäni: 
  1. Aloitin ompeluharrastuksen tosissani reilu vuosi sitten.
  2. Nykyisin kankaita pursuaa joka paikasta ja olen ihan höyrähtänyt tähän.
  3. Koulutukset ja muut vastaavat tilaisuudet istun kutimen kanssa (tätä tein jo parikymppisenä).
  4. En erityisemmin pidä ruoanlaitosta, mutta leipominen on kivaa.
  5. Ennen ompelemista harrastin leipomista jonkin aikaa.
  6. Opetan työkseni.
  7. Minulla on kaksi ihanaa lasta.
  8. Kymmenvuotishääpäivä on jo jokin aika sitten ohitettu ja aina vaan paranee :).
  9. Suosikkipelejäni ovat kiinanshakki ja muut hahmotuspelit.
  10. Trivial Pursuitissa ja vastaavissa olen surkea :D.
  11. Olen hypännyt moottorikelkalla hyppyristä ja ensimmäisellä kerralla lentänyt matalalentoa kelkan vieressä. Siitä on muuten jo jokunen vuosi aikaa. Niihin aikoihin harrastin myös tiukkoja käsijarrukäännöksiä autolla ja muuta riehakasta. Nykyään on tämmöisiä mummoharrastuksia ;).

Vastaukset haastajan kysymyksiin:
  1. Missä haluaisit olla juuri NYT?
    Ompelemassa uutta neulosmekkoa.
  2. Mikä on lempivärisi?
    Sininen. Taivaansininen ja mustikansininen tarkennettuna.
  3. Lande vai kaupunki?
    Asun kaupungissa, mutta en ole vannoutunut kaupunkilainen.
  4. Kuinka monta huonekasvia omistat?
    Yhden, joka pysyy hengissä siksi, että ei tarvitse kastelua kuin kerran kuussa.
  5. Kesä vai talvi?
    Kesä, lämpö ja valo.
  6. Osaatko tehdä kärrynpyörän?
    Joskus olen jonkilaisen osannut. Enää en uskalla yrittää, saattaa vaikka selkä mennä :D.
  7. Minne matkustit viimeksi?
    Berliiniin.
  8. Kuinka montaa kieltä osaat puhua?
    Suomen lisäksi englantia ja ranskaa, ruotsiakin hätätilanteessa.
  9. Luetko naistenlehtiä?
    Kodin kuvalehteä tilaan, muita luen vain satunnaisesti odotushuoneissa tai kampaajalla.
  10. Suosikki-TV-sarjasi?
    En seuraa mitään aktiivisesti.
  11. Kinkku vai kalkkuna?
    Kinkku leivän päällä, kalkkuna ruoassa.
11 kysymystä haastetuille:
  1. Mikä on tunnelma tänään?
  2. Mitkä ovat kaikkien aikojen suosikkikankaasi?
  3. Kumpaa teet mieluummin, leivot vai laitat ruokaa?
  4. Lempiurheilulajisi?
  5. Mikä on ensimmäinen joulunodotusrituaalisi?
  6. Ompeletko joululahjoja?
  7. Mikä on talvessa parasta?
  8. Kahvi vai tee?
  9. Lempisuklaasi?
  10. Paras koulumuistosi?
  11. Mitä ompelet seuraavaksi?
Laitan haasteen eteenpäin vain muutamalle blogille, koska tämä lienee jo kiertänyt aika tehokkaasti:
http://www.villakiana.blogspot.fi/
http://jenninominblogi.blogspot.fi/
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/ 

Haastettujen ei tarvitse ottaa mitään paineita tähän osallistumisesta :).

Ja loppuun kuva Princess Castle -kaavalla tehdystä mekosta, jonka aloitin heinäkuun alussa ja sain valmiiksi lokakuun loppupuolella. Lukija voinee arvata, ettei projekti mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Tämän kanssa uskoin, ettei vanha Husqvarna tykkää kaksoisneulasta. Mutta valmistuipa kumminkin ja on ollut jo käytössäkin.


 

perjantai 1. marraskuuta 2013

Aaltoa ja pitsiä

Blogissa on ollut aika hiljaista. Syynä syyslomareissu ja muuten vallitseva ajanpuute. Vähäiset vapaahetket käyttää mieluummin ompeluun kuin kuvankäsittelyyn. Sen vuoksi tämänkin postauksen kuvat ovat köykäisiä, koettakaa kestää.

Ompelin eräänlaisen toisinnon aiemmin tekemästäni pallopaidasta. Kaavana Joka tyypin kaavakirjan raglanpaita, yksityiskohtina "ruttukaulus", joustopitsit ja pussittavat hihansuut. Aaltojoustofrotee on Metsolasta ja raitaresori Pehemiältä.

Sama paita in action, tällaista käyttötarkoitusta varten paidan tein :). Tykkään tosi paljon tästä mallista, riittävän pitkä minun kropalleni. Ja joustofrotee materiaalina on miellyttävä ja lämmin.

Tämä pitsi-idea ei ole oma, vaan fb:n Ompeluelämää-ryhmässä joku oli tehnyt tunikan tähän tyyliin ja lainasin idean häneltä (nimeä en nyt muista). Pitsit on ommeltu kappaleiden väliin ja raglansauman pitsit lisäksi tikkasin sieltä täältä kiinni, että pysyvät oikein päin.

lauantai 28. syyskuuta 2013

Kuka sammutti valot?

Istuin tänään työhön liittyvässä koulutuksessa kuuntelemassa monenlaista filosofista ja käytännöllistä pohdintaa. Samalla neuloin pojalle neuletakin takakappaleen melkein valmiiksi. Hyödyllistä, eikö totta?

Neulominen ei helpottanut ompeluvieroitusoireita, joten kotiin tullessa piti tehdä sille asialle jotain.

Ompelin tytölle kissaneuloksesta Pentagram-kaavaa (OB 3/2013) muokaten paidan ja jollain SK-lehden kaavalla pipon. Tyttö tahtoi mustan taskun, mutta koska se näytti vähän synkältä, käytin mielikuvitusta ja hiukan applikoin. Siitäpä tuli ensimmäinen (ja mahdollisesti myös viimeinen) idea kuosisuunnitteluun:


"Kuka sammutti valot?"

Ei taida olla mikään vuosisadan menestystarina :D.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Mielihyvämekko

Suunnattomasti on harjoittelua takana ja vihdoin onnistuin tekemään vaatteen niin, ettei mikään kohta jäänyt harmittamaan. Ja aikaakin meni reilusti alle 2 tuntia, mikä on minulle jo tosi nopea. Saako olla mielissään? :)

Omalla kaavasysteemillä tehty mekko Paapiin Metsä-puuvillaneuloksesta. Jos joku haluaa kokeilla tuollaista kaulusta, niin se onnistuu helposti: 60cm leveä ja n. 40cm korkea suorakulmion muotoinen kaitale ommellaan putkeksi, taitetaan kaksinkerroin ja ommellaan kiinni kaula-aukkoon. Kaula-aukko oli minulla reilusti isompi ja venytin tuon kauluksen siihen. Tuli minusta hyvä, sopivan napakka.


Ja opettelinpa tekemään muotolaskoksetkin. Hyödyllinen taito sinällään, istuu mekko selän puolelta ihan eri tavalla. Pitäisköhän sitä joskus opetella poseeraamaankin? :D

lauantai 21. syyskuuta 2013

Mustaa valkoisella

Kaikki eivät tykkää riemunkirjavista kuoseista. Tämän bodyn tein pikkumiehelle, jonka äidille PaaPiin kaksivärinen sukellusvenekuosikin oli ihan liian värikäs :). Oranssi on toki voimakas väri ja runsas kuviointi tekee helposti levottoman vaikutelman.

Ei tämäkään rauhallisimmasta päästä ole, kun tuo kapea raita helposti vilisee silmissä. Näin pienessä vaatteessa se vielä toimii (kuvan laatu vähän heikentää vaikutelmaa). Hilcon raitatrikoo on Fabriinasta ja musta trikoo Hannan kankaasta. Kaavana OB:n Kisuliini, johon muokkasin nepparilistan ja pidensin tapani mukaan haarakappaleita.

Tuon tähti-idean kopioin sitten oman pojan villahaalariin. Kerrankin olen varautunut hyvissä ajoin säätilaan ompelusteni kanssa. Vielä kun ei ole ollut minkäänlaista tarvetta villavaatteille.

Haalari on tehty OB:n 4/2012 jumppiksen kaavalla ilman huppua. Raitaresorit tein yksinkertaisina ja kauluksen sekä ripustuslenkin samasta merinovillajoustofroteesta kuin haalarinkin, että tämä olisi mahdollisimman pehmeä ja mukava. Kankaat kaikki Pehemiältä. Ja sitten taas huippulaadukkaita ja hyvin aseteltuja sovituskuvia...






lauantai 14. syyskuuta 2013

Työn vaihdantaa

Tehtiinpä naapurin rouvan kanssa vaihtokaupat. Hän virkkasi minulle vessan maton, jota en saanut millään tehtyä (aloitin ja purin jo pariin kertaan). Minä sitten ompelin heidän tytöilleen mekot.
























Katsoimme yhdessä mallit pääpiirteittäin ja he valitsivat itse kankaat. Mekot on tehty vanhan Ottobren perusmekon kaavoja (koot 110 ja 134) soveltaen. Pinkkiin joustocollegemekkoon tein Pentagram -hupparin mallilla taskun eteen. Waterlily-mekossa on valekietaisuosa ja framilonrypytys sen alaosassa ympäriinsä.

Ihan hauska projekti, joskin oli haasteellista yrittää tehdä oikeankokoiset pelkällä senttikoolla ja silmämääräisellä arviolla. Pinkki mekko oli ilmeisesti juuri sopiva, Waterlilyssä taas reilummin kasvunvaraa. Mutta kyllä nämä onneksi kelpasivat vastaanottajille :).

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Täydellinen kaava

Se syntyi näin:

Otin vanhan, kaikille fb:n ompeluryhmien jäsenille tutun "tissiksen" kaavan sekä suosikkipaitakaavani eli Joka tyypin kaavakirjan raglanpaidan. Asettelin ne kaavapaperin alle ja piirsin yläosan sopivasti muokaten kokemuksen perusteella omien mittojen mukaiseksi.

Sitten ompelin ensimmäisen testimekon Ottobrelta ostetusta viskoositrikoosta. Hihan tein myös em. kaavojen yhdistelmällä.

Ja siitä tuli ihana. Harmaasävyinen pienikuvioinen trikoo on vaikea saada näkymään kuvissa järkevän näköisenä, mutta se on luonnossa kivan näköinen. Kimallustakin siinä on :). Vyönä samasta kankaasta tehty letitetty nyöri. Helman sivuihin tein framilonilla rypytykset.



Seuraavaksi tein samaa kaavasysteemiä muokaten peruspaidan Ikasyrin Soulbirdistä ja Hannan kankaan mustasta trikoosta. Kanttaukset tein Pehemiän luomuinterlockilla ja hihoissa ja helmassa on Ompelutalosta ostettua joustopitsiä. Olkapäillä on pieni framilonrypytys. Ei hassumpi, tytär haluaa kuulemma samanlaisen jostakin eri kankaasta. 

Täydellinen kaava tarkoittaa tässä siis juuri oikean kokoista ja muotoista yläosaa. Alaosa ja hihat on helppo muokata aina tarkoituksen mukaan.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Hypoteettista ajattelua

"Jos reppii, niin mennee pilaksi"
"Jos kova vauhti, niin tulee pipi."
(Tytär 1v10kk eli aika monta vuotta sitten)

"Jos hätäilee, niin joutuu ratkomaan."
(Äiti 35v, aika monta kertaa viimeisen vuoden aikana)

Mutta jos jaksaa miettiä ja harjoitella, niin alkaa vähitellen onnistua. Ja kun onnistuu, tulee hyvä mieli. Ja joka tapauksessa on koko ajan hyvä mieli, jos saa keskittyä lempipuuhaansa. Ja oikeastaan ei ole koskaan tylsää, koska aina voi suunnitella seuraavia ompeluksia, jos ei voi tehdä muuta.

Summa summarum: jos harrastaa ompelua, elämä on mukavaa :).

Poika sai vähän uusia kamppeita. Housuista olikin pulaa, paidat olivat enemmän mieliteko-ompelua.


Paita on tehty Raide-kaavalla ja housut muokattu Ultimate Casual housuista kokoon 92 (Ottobresta molemmat). Pärinä-Jersey Pehemiältä, resorit Hannan kankaasta ja musta velour vaihtarina.
Tein samaa kaavaa muokkaamalla olkanepillisen version. Tämä kangas joustaa huonosti, joten nepit on hyvä olla. Sukellusvenetrikoo on Vauvauvasta.
Housuja olen tosiaan ommellut nyt sarjana, kaikki samalla Ultimate Casual -kaavalla erinäköisinä versioina. Hyvä peruskaava! Vihreä velour ja sininen joustofroteet ovat Metsolasta. Raitaresori ja verkkariversioiden sivuraidan joustofrotee Pehemiältä. Tuo sivuraita syntyi taas vahinkoinnovaationa, kun kangaspala eri riittänytkään leveyssuunnassa :). Sinisten housujen kettu on silityskuva, joka on muuten pysynyt paikallaan jo monta pesua.




Ja isi saa pojan kanssa samistella pärinäpaidassa. Nämä pärinäkaverit kyllä viihtyvät hyvin keskenään autotallissa ja äiti ehtii sillä aikaa vähän ommella <3.


Ja lämpimästi tervetuloa uudet lukijat!

perjantai 30. elokuuta 2013

Karkkiterapiaa

Olin melkein puoli vuotta syömättä karkkia ja suklaata. Sen piti olla pysyvä olotila, mutta sitten tuli se päivä, että karkkilakoilla ja muilla pienillä asioilla ei ollut mitään merkitystä. Päädyin myöntämään itselleni karkkiterapiaa kahdessa muodossa: syöden ja ommellen. Huipputehokasta, kannattaa kokeilla.

Syömispuolen tuloksia en aio esitellä, mutta ompeluterapian tuloksena syntyivät esimerkiksi nämä aika karkinväriset pikkuvaatteet:




Valkopohjainen body on kokoa 62 ja tehty OB:n Happy Squirrel -kaavalla. Muokkasin kaavaa sen verran, että toinen etukappale jatkuu vain pitsiin asti. (Tai oikeasti muokkasin sitä monta kertaa: siitä piti tulla ensin mekkobody, mutta homma ei mennyt ihan putkeen ;).) Tämä on aika kiva näin, edellinen tällä kaavalla tehty body tuntui minusta vähän paksulta, kun koko etuosa oli kaksinkertainen.




Soulbird-body on kokoa 68 (tässä huomaa, että Happy Squirrel on reilumpaa mitoitusta, kokoero näillä on aika pieni). Kaavana OB:n Kisuliini, johon tein uutena kokeiluna pisara-kaula-aukon. Leikkasin raglansauman yläreunaan sopivan kolon, ompelin raglansauman alaosan, kanttasin kolon ja sitten kaula-aukon. Jätin kaula-aukon kanttauksessa molempiin reunoihin "hännän". Päälle tuleva neppari on toisen hännän päällä ja alemman tein siten, että laitoin ensin nepparin pisara-aukon reunaan ja sitten ompelin käsin hännän sen alle, jolloin neppari jää sinne väliin eikä tule ihoa vasten.




Housut ovat oma sovellus vanhasta sivusaumattomasta kaavasta. Ne on tehty sillä ajatuksella, että käyvät molempien bodyjen kanssa: resorit käännettynä vastannevat kokoa 62 ja resorit suorana kokoa 68.

Ja kankaat: Soulbird Ikasyriltä, valkopinkkikuviollinen Kangashamstereiden kautta, pinkki joustocollege tuli kimppatilauksessa jostakin ja pinkki interlock Pehemiältä. Interlock näyttää olevan erinomainen kanttausmateriaali Janomen kantinkääntäjälle, alkaa meikäläisenkin bodyjen kanttaukset päällepäin olla silmää miellyttäviä. Mutta ei sitten ruveta tutkimaan sieltä kääntöpuolelta joka kohtaa :D.

Näiden vaatteiden saajan äiti on ompelun ja vaatesuunnittelun ammattilainen, mutta onneksi niin läheinen, että kehtaan viedä omia harrastelijaompeluksiani ihanalle pikkuneidille.