Minulle tuli syksyllä iso ongelma, kun ainoaan mustaan neuletakkiin
tuli reikä niin hankalaan kohtaan, ettei sitä voinut korjata. Eihän nyt
ilman mustaa neuletakkia pärjää mitenkään, varsinkaan kun sattuu
olemaan aika vilukissa ja neuletakki kuuluu vakiovarustukseen muulloin kuin helteellä.
Kankaat olivat valmiina
kaapissa, joten otin sitten härkää sarvista ja leikkelin ne. Ideoita ei
puuttunut, joten neuletakkeja syntyi useampi.
Nappitakki
on R-collectionin puuvillaneuletta, erittäin miellyttävän tuntoinen
materiaali. Kaavana oma hupparikaava. Ehkä hieman lapsekas nappirivistö
sopii hyvin opettajaihmiselle, pinkkien housujen ja huivin kanssa olen
tätä töissä pitänyt :).
Merinovillainterlockista
tein vähän asiallisemman version, joka sopii lämmikkeeksi myös hameita
ja mekkoja käytettäessä. Tämmöistä yleiskäyttöistä villatakkia sitä
melkein eniten tarvii. Kaava tässäkin oma. Kuva on tarkoituksella
ylivaloittunut, koska muuten röyhelöt eivät erottuisi mustasta
taustasta.
Tämä ei ole ihan musta, mutta vähän saman kategorian vaate. Ruusumerinovillaneulos päätyi hyvin yksinkertaiseksi, kauluksettomaksi neuletakiksi. Kaava sama peruskaava, leikkelen vain helmat ja etuosat sen hetkisen vision mukaan. Tämän villatakin kanssa olen vähän epäröinyt, että onko tämä liian "mummomallia". Huiveilla ja erilaisilla housuilla olen sitä mielikuvaa rikkonut ja neuletakin malli on kyllä jotenkin ihana sinänsä.
perjantai 25. joulukuuta 2015
1-vuotiaan kuvauskamppeet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)