Akuutti yöpukupula

Eräänä iltana tällä viikolla ryhdyin laittamaan poikaa nukkumaan ja totesin, että mistään ei löytynyt yöhousuiksi sopivia, puhtaita housuja. Taisin ratkaista asian lämpimämmällä unipussilla ilman yövaatteita, mutta eihän tämmöinen tilanne ole kestävä.

Seuraavana päivänä päiväunien aikaan leikkasin kahdet irtohousut ja kaksi pyjamaa. Valmiiksi sain ensin nämä:

Poika sattui itse löytämään housut ompeluhuoneen lattialta ja tahtoi heti päälleen. Sama juttu myöhemmin, kun hän löysi housut jostakin. Rakkautta ensi silmäyksellä :D. Ja minä tykkään näistä kans, mietin jo, että voisko näitä pitää päiväkäytössäkin.

Toiset irtohousut jäivät vielä ufo-koriin, koska mallissa oli epäselvyyttä, joka kaipaa hauduttelua.

Pyjamat valmistuivat tänään:

 

Paitojen kaavana Little Lamb, kaikki housut on tehty vanhalla sivusaumattomalla leggings-kaavalla, joka on huippuhyvin palvellut erinäisissä housuompeluissa.

Parasta tässä on se, että sain käytettyä kolme pitkään kangaslaatikossa lojunutta trikoopalaa, jotka eivät koskaan ole sopineet yhteen minkään kanssa. Nyt ne ovat hyötykäytössä ja yöpukuongelmakin ratkaistu vähäksi aikaa.

Pieni sinivihreä takki

Pojalla taitaa olla aika paljon sinisen ja vihreän yhdistelmää vaatteissa. En tiedä, mistä tämä pakkomielle on tullut, siitä yhdestä pienestä bodysta se kai lähti ja ehkä kesän ajattelusta, nurmikon ja sinitaivaan mielikuvasta. Kenties syksy tuo vaihtelua tähän asiaan, mene ja tiedä.

Valmistui takki. Kyllä se kauan odottikin leikattuna, niin kauan, että ehdin ostaa jo kaupastakin uuden takin. Mutta jospa tällekin olisi käyttöä.

Kaavana Ottobren Against the Wind. Kankaat Eurokankaasta. Taskut jäivät pois ompelukoneen teknisten ongelmien vuoksi (kone syrttäsi langat taskujen tikkauksen puolivälissä niin pahasti, että jouduin vaihtamaan lankoja, eikä niitä eri sävyllä tikattuja taskuja tietenkään voinut laittaa). Onneksi tämänikäinen ei vielä taskuja kaipaa. Lakin ompelin jo aiemmin, tein siihen kaavan itse (kun en jaksanut ryhtyä valmista kaavaa hankkimaan).

Tämä on aika kiva takkimalli. Kuten minun tekeleissäni yleensäkin, tässä on leikattu kappaleet suunnilleen kaavojen mukaan ja sitten sovellettu oman mielen mukaan :).

Malli ei ollut kovin innostunut tehtävästään. Sydämen alla piilee aika sydämistynyt ilme :D.

Hiljaista on...

...tässä blogissa näin kesäaikaan. Reissut ja muut kesähommat ovat vieneet aikaa siinä määrin, että ommella on ehtinyt vain välillä ja kuvata ja blogia päivittää vielä vähemmän.

Jotakin on kuitenkin valmistunutkin. Tällaisen verkkatakin, tai minkä lie, tein OE-ryhmän teettämästä Metsä-joustofroteesta. Ihan kiva joo, mutta ei tää käy mulle yhtään muuten kuin mallin puolesta. Yhtään kertaa en ole päällä pitänyt sovituksen jälkeen. Pitänee pistää kiertoon ja tehdä uusi jostakin osuvamman värisestä kankaasta ;). Kaavan pohjalla Joka tyypin kaavakirjan raglanpaita.

Tytölle tein myös hupparin ja se on ollut jo kovassa käytössä. Kangas Leena Rengon ihanaa Runoratsu-joustofroteeta. Kaavana OB:n Autumn Forest (4/2012) muokattuna. Kaava on hyvän mallinen muuten, mutta huppu on hervottoman suuri, laitoin etureunan kantin alle framiloniakin, että sain sitä vähän kohtuullisemman näköiseksi. Taskut tarvitaan kännykän ja avainten kuljetusta varten ja taskujen malli on tytön oma toive.

Pikkuveikalle tein aiemmin merimieshenkisen paidan ja lökäpöksyt. Paidan kaava OB:n Raide ja housut omalla mallilla. Kuten kuvasta näkyy, meidän lapset rakastavat kuvattavana olemista ;). Applikoinnin tein resorista, että sain samanvärisen kuin kauluksen kantti on. Hyvin toimii.

Ja nämä ufot (unfinished object :)) tein vihdoin ja viimein valmiiksi. Eli varmaan viime syksystä asti keskeneräisten korissa lojuneet pöksyt ja hame saivat vihdoin resorit. Kaavat omia sovelluksia, eikä vielä tietoa, kenelle nämä menevät. Meillä kun ei tämän kokoisia käyttäjiä ole :).