sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Norsupaita ja Höpsöt pöksyt



Kesävaateompelut jatkuvat. Moni vaate odottaa vielä viimeistelyä tai kuvausta, mutta nämä norsut ja höpsöt pöksyt lähtivät heti aamusta ulos nauttimaan kesästä. Vaatteet valmistuivat yöllä, enkä kuvannut niitä lainkaan tasossa, mutta ehkä nämä on parempi nähdäkin lapsen päällä.


Kaavat: paita Ottobren Raide (hihat lyhennetty), housut leikelty silmämääräisesti.
Kankaat: Norsut ja raitaresori Pehemiältä, vihreä interlock Metsolasta



Housut leikkasin siis ihan oman visioni mukaan. Ensin tein yhdet pitkät housut lyhyillä resoreilla, mutta ne näyttivät pyjamahousuilta. Sitten leikkasin nämä ja arvelin ensin, että etuosasta tuli ihan liian matala. Ompelin kuitenkin ja aamulla sovittaessa totesin, että hyvät tuli. Näitä pitää tehdä lisää. Alla näkyy vielä housujen vyötäröosakin.


Jostain syystä minulla meinasi näitä pukiessa pyöriä päässä Hannele Huovin sanoittama Höpsöt pöksyt -laulu, siitä näiden housujen nimi :D.

torstai 23. toukokuuta 2013

Mielensämuuttajan valenappilista (sisältää ohjeen)

Se on varmasti monelle tuttu tunne. Ompelet kivasta kankaasta peruspaidan ja toteat, että tulipa tylsän näköinen. Olisi pitänyt tehdä siihen sitä ja tätä, sitten olisi parempi.

Tämä yksilö kuuluu sarjaan "olisi pitänyt tehdä valenappilista". Ja arvatkaa, viitsiikö purkaa kelvollisesti onnistunutta kanttausta kaula-aukosta? Ei, en minä ainakaan. Joten piti keksiä mielensämuuttajan tapa tehdä valenappilista. Ja onpa muuten helppoa, kun hartaasti hautoo paitaa keskeneräisten pinossa ja mietiskelee, että miten se tehdään. Tämänkin on varmasti moni muukin keksinyt, mutta koska itse en googlettamalla löytänyt yhtään jälkeenpäin tehtyä valenappilistaa, niin ajattelin sitten kirjoitella tämän ohjeen tänne.


Varsinainen nappilistan teko-ohje löytyy Tosimummon blogista. Erinomainen ohje, minäkin ymmärsin heti. Tämä valenappilista on tehty resorin sijaan trikoosta, jotta siitä ei tulisi liian paksu. Leikataan taitokset huomioon ottaen sopivan leveä ja pitkä suorakulmio siten, että se yltää resorikantin yli taitettuna kantin nurjan puolen alareunaan asti. Silitetään tukikangas koko palan nurjalle puolelle. Silitetään taitokset ja ommellaan, kuten Tosimummon blogissa, ensin alareuna kiinni ja sitten tikataan päältä reunojen läheltä.

Yläreunassa voi tikata ihan päähän asti. Sitten taitetaan yläosa tiiviisti nurjalle. 


Tässä kuvassa on nuppineula, mutta ommellessa sitä ei kyllä tarvinnut. Tikataan resorikanttauksen tikkausta mukaillen. Itse en huolitellut yläreunaa sen kummemmin, kun siinä on tukikangas ja kaksoistikkaus.



Sitten tietysti ommellaan napit. Nuo tikkaukset näkyvät valitettavan huonosti tässä mustalla, mutta aika siistin näköinen tästä tuli. Itsestäni tuntuu, että periaatteessa ei olisi sen kummempaa, vaikka tekisi kaikki valenappilistat näin. Oikeastaan tämä on jopa "aidomman" näköinen, kun resori ei ole yhtenäinen :).
 

Ja onhan se paita ihan erinäköinen, kun on jotain yksityiskohtaakin siinä. Tyttö ihastui tähän pikkuveljen valenappilistaan niin, että seuraavana pitää ommella "ihan samanlainen" hänen sirkusmekkoonsa.


Täällä on ihana kesä, vaikkei tällä hetkellä mitään shortsikelejä pitele. Omenapuissa on hirmuisesti nuppuja <3.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Oli kesä, oli mopo...

Täällä pohjoisessa ollaan vähän outoja. Ensin odotetaan kesää oikeastaan tammikuusta asti ja sitten ollaan tosi yllättyneitä, kun se toukokuun loppupuolella tulee ;). No, puolustukseksemme sanottakoon, että viime viikon alkupuolella tarvittiin vielä kalsareita, pipoa ja hanskoja. Perjantaina olikin yhtäkkiä hellesää.

Tuli siis kiire ryhtyä tekemään pienelle mopopojalle kesävaatteita. Pari lyhythihaista olin onneksi ommellut jo huhtikuussa. Nämä vilahtivat kankaankadotustalkoiden kuvissa ja tässä tarkemmin:
Kaava: Little Lamb (OB)
Kangas: kangasvaihtareilta


Kaava: oma sovellus
Kangas: Metsolasta



Shortseja täytyy jo taaperoikäisellä juoksijalla olla. Olin pyöritellyt jo jonkin aikaa ajatusta shortsilappuhaalareista ja toteutin sen nyt ihan itse kaavoittamalla ja suunnittelemalla. Hyvin taas onnistui, kun hartaasti ensin mietti :).


Kaava siis oma.
Joustofrotee paikallisen ompeluryhmän kautta ostettu. Raitaresori Pehemiältä.




Nämä napit oli pakko saada tähän, kun värit sopivat niin hyvin. Mutta eihän laiska nyt halua lapsen housuihin nappeja, kun nepparit ovat paljon kätevämmät. Napit ovat siis vain koriste.

Hyvin joustavat ja pysyvät nämä housut pienen mopomiehen päällä kovemmassakin vauhdissa. Henkselit on ommeltu takaa ristiin, jotta eivät valu olalta. Uusin sana on juurikin poopo, joka lausutaan aina, kun kuuluu pienikin mopoon viittaava pärinä jostain suunnasta :).




Toiset shortsit tein ihan perusmallisiksi. Kivan merihenkiset tuli, nämä raitaresorit ovat aivan ihania! Ja ompelevalta työkaverilta sain erittäin järkevän neuvon resorin renkaaksi ompeluun: suoralla ompeleella vain kiinni ja saumanvarat taitetaan sivuille. Saa raidat kohdistettua ihan eri tavalla kuin saumurilla ommellessa! Ja muutenkin tulee siistimmän näköinen.


Kaava: oma
Kankaat: joustofrotee Metsolasta, raitaresori Pehemiältä



Loppukevennyksenä kerrottakoon, että oli tarkoitus kuvata pilvibody ja siniset shortsit pojan päällä, mutta shortsit eivät ehtineet (onneksi!) päälle ennen kuin poika otti ja väänsi sellaiset tuotokset, että body meni huuhtelun kautta pyykkikoneeseen :D.


torstai 16. toukokuuta 2013

Pipoinnostus ja vauhdikkaat sovituskuvat

Löysin kivan pipo-ohjeen Ilonen kettuliini-blogista ja tein muutaman pipon. Yhteensä seitsemän pipoa ja aikaa meni tosi vähän. Ainoa pitempää työstämistä vaatinut juttu oli tuo kukkapipon kukka. Helppo sekin on tehdä, mutta ei ihan yhtä nopea kuin nämä pipot muuten. Kukan ohje löytyy täältä. Itse muokkasin tuota ohjetta niin, että tein kukan pelkästään ompelemalla ilman liimausta, jotta kukan voi tarvittaessa pestä. Lisäksi ompelin siihen kiinni hakaneulan, joten se on helposti irrotettavissa ja siirrettävissä.

Näistä Waterlily meni tytön luokkakaverin synttäripakettiin, kukkapipo
anopille, Soulbird omalle äidille ja apinapipo pojalle. Apinapipo on oma sovellus useammasta kaavasta, muut on tehty yllä mainittua ryttypipo-ohjetta soveltaen.



Omasta Soulbird-piposta ei ollut järkevää kuvaa ja kahdesta kirahvipiposta toinen jäi kuvaamatta ennen kuin meni pakettiin edellisen postauksen mekkojen kanssa. Toisesta tässä "sovituskuvia", joissa näkyy myös edellisen postauksen isompi kirahvimekko. Kuvien laatu ei ole kummoinen (tuo vauhti tarvitsisi vähän järeämmän kameran), mutta kyllä tuosta näkyy, miten helma hulmuaa :D.





sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Mekkoloita

Paitatehdas pisti pillit pussiin vähäksi aikaa ja sen tilalle nousi mekko- ja pipotehdas.

Kaksi ylempää matkasivat viikonloppuna miehen siskontytölle, jolla on hauska siskomainen suhde meidän tytön kanssa. Ovat hyvää pataa ikäerosta huolimatta, mutta osaavat myös kinastella ja kadehtia toisiaan aitojen siskosten tavoin :). Nyt tylleröt saavat vähän samistella, bambimekko on samanlainen kuin aiemmin omalle tytölle tekemäni, mutta pienemmässä koossa. Tein molemmille myös kirahvimekot, alimpana oleva isompi mekko on tehty samanmalliseksi kuin pienemmän serkuksen päällä nähty P.O.P:n mekko (-->"äiti, minäkin haluan tuommoisen mekon!")


Kaavat: OB Little Roses
Kankaat: Bambi Pehemiältä, kirahvi kangashamstereiden kautta

 Kaavat: yläosaan hyödynnetty OB:n Pupunen -kaavaa, täyskellohelma leikattu vapaalla kädellä.




Kellohelmamekkoon kokeilin myös trikoosuikaleista tehtyä lettiä vyön virkaa toimittamaan. Aika kiva siitä tuli ja toimii hyvin tällaisena koristevyönä, kun joustaa sopivasti.

Pitäisi totisesti ottaa enemmän sovituskuvia, koska nämäkin mekot näyttivät tyttöjen päällä niin paljon paremmilta kuin tasossa. Mutta ei oikein innokkaita poseeraajia tahdo löytyä :). Käyttöön mekot kyllä kelpaavat, alimmainen on ollut jo useamman kerran päällä, vaikka valmistui vasta tiistaina.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Against the wind fleecetakkina

Poika tarvitsi kevättakkia ja turkoosi fleece tarvitsi käyttökohdetta. Olin piirtänyt jo useamman takkikaavan, mutta valitsin lopulta Against the Windin, koska halusin, että etureuna suojaa kaulaa. Olen joskus 7 vuotta sitten ommellut tytölle yhden vuoritetun puuvillakankaisen takin, mutta tämä oli ensimmäinen vetoketjullinen vuoritettu hupputakki, jonka olen koskaan tehnyt.



Kaava: ATW, Ottobre 4/2012 (kaavaa muokattu hieman, tuulilista jätetty pois, taskut leikattu vapaalla kädellä)
Kankaat: fleece Kangastukusta, työkalutrikoo löytöpalasta, resorit Hannan kankaasta
Koko: 86 pidennettynä sen verran, että 40cm vetoketju oli sopiva


Tällä kertaa maltoin tehdä nämä viimeistelytkin loppuun asti, tahtoo nämä kokolaputkin aina unohtua. Ja takkia ripustaessa kyllä harmittaa, jos ripustuslenkki puuttuu :). Kanttasin muuten hupun reunan kantinkääntäjällä ja aika näppärästi onnistui paksummankin reunan kanttaus. Kanttien päät trenssasin nurjalle, jotta vetoketjun yläreuna ei osu kaulaan (Pihkassa-blogista kopioitu idea :)).


Pituutta on nyt reilusti, mutta toisaalta se on vain hyvä. Eipähän jää selkä paljaaksi, kun tätä takkia luultavasti käytetään lähinnä farkkujen kanssa.

perjantai 3. toukokuuta 2013

P niin kuin paita, P niin kuin projekti...

Kun sattuu olemaan herkästi innostuvaa lajia, niin aika usein huomaa olevansa täydessä vauhdissa keskellä jotakin projektia, joka ei olekaan ihan niin pieni. Tämän projektin tuotokset vilahtivat jo kankaankadotustalkoiden kollaasissa, ja oikeastaan on niiden talkoiden ansiota, että tämä projekti valmistui melko nopeasti :).

Mummi tuumi jossain vaiheessa, että olisi hauska, jos ompelisin joskus serkuksille (10kpl) samistelupaidat. No, minä heti innostuin, että mikäpä siinä, ommellaan pois. Tästä tuli PaitaProjekti, johon tarvittiin yli 7 metriä kangasta, aika monta metriä resorikanttia ja aika monta tuntia kaavojen piirtämistä, leikkaamista ja ompelua.

Kankaan valintaan osallistuivat lasten äidit ja täytyy sanoa, että olen erittäin tyytyväinen valintaan. Nimittäin kangas oli harvinaisen hyvä materiaali leikkaamista ja ompelua ajatellen: kuviot kulkivat aika lailla käsi kädessä langansuuntien kanssa ja kangas on singletrikooksi suhteellisen jämäkkää eikä kovin joustavaa. Sarjaompelun unelmamateriaali suorastaan.

Lasten paidat olivat kokoja 80cm-140cm. Toiselle pienimmistä tein paidan sijasta bodyn. Lisäksi ompelin ukille ja mummille myös samistelupaidat, tai oikeastaan mummin paita on tunika, jossa on halkiot helman sivuissa. Kaikki paidat on tehty tavallaan mittojen mukaan eli pyysin tietyt mitat, joiden perusteella muokkasin kaavoja sopiviksi. En luota tällä kokemuksella kaavojen kokomerkintöihin, koska eri malleissa on aika isojakin eroja.






Kangas: Pehemiältä (PaaPiin sieniperhe)
Käytetyt kaavat: Kisuliini, Little Lamb ja Pupunen (Ottobre-lehdistä), Ukin paita Joka tyypin kaavakirjan miesten paita pidennettynä, mummin tunikan kaavan piirsin itse entisen tunikan pohjalta

Ompelin paidat sarjatyönä eli tietyt työvaiheet aina kerrallaan kaikista. Tyttöjen paidoissa on valkoiset kantit ja poikien paidoissa mustat, joten kanttasin kerralla kaikki samanväriset. Ilman kantinkääntäjää urakka olisi ollut melkoinen! Maitotytön blogista löysin hyvän idean resorikantin viimeistelyyn: kannattaa ommella resorin kohta ensin ompelukoneella ja sitten vasta saumurilla.


Tässä paitapino odottelee toimitusta eteenpäin. Kyllä oli mukava, kun sai tämän pinon valmiiksi. Nyt on sen verran kokemusta paitojen ompelusta, että alkaa jo mennä melko rutiinilla :).


Ja lopuksi vielä yksi käyttäjä uudessa paidassaan. Omille muksuilleni en tietenkään jaksanut niin tarkkaan mittailla, joten hihoissa on reilusti kasvunvaraa. Mutta sehän ei mitään haittaa, kun hihansuu on tarpeeksi napakka ja pysyy ylhäällä. Ja käyttäjä ainakin vaikuttaa kovin iloiselta :D.

torstai 2. toukokuuta 2013

Lohtumekko

Kuten jo totesin, otti se kevätsiivous (tai sen yrittäminen) niin koville, että oli pakko ryhtyä ompelemaan jotain ihanaa vastapainoksi. Pahimpaan hätään leikkasin kolme mekkoa ja neljä pipoa, mutta en sentään ehtinyt vielä ommella eilen kuin yhden mekon ja yhden pipon (kun piti vielä sitä siivoustakin jatkaa).

Päätin vihdoin uskaltaa ottaa suosikkikankaani käyttöön. Löysin kankaan kangashamstereista ja olen pitkään miettinyt, että millaisen mekon siitä tekisin. Ja hartaasti mietitty on kai puoliksi tehty: ainakin tämä onnistui melko hyvin ensimmäiseksi lajissaan.


Tarkoituksena oli yhdistää singoalla-tyyppinen yläosa kapeampaan helmaosaan. Kaavoina käytin OE-ryhmän tissiksen kaavasta piirrettyä helmaosaa ja OB:n Jungle Stripes -mekon yläosan kaavaa. Tosin muokkasin jälkimmäistä vähän joka suuntaan.

Ja kyllä se kuulkaa vain on niin, että ompelu on mitä mainiointa mielialalääkettä!