Monen mutkan juhlamekko

Kummipojan ristiäisten lähestyessä ryhdyin tutkimaan vaatekaappia ja sovittamaan mekkoja. Ja lopputulosta ei ole vaikea arvata: ne mitkä mahtuivat päälle, näyttivät ihan hassuilta.

Kävin Eurokankaassa resorinhakureissulla ja palalaareista löytyi pari potentiaalista juhlavaatekangasta. Olin vähän skeptinen sen suhteen, että oikeasti saisin mekon tehtyä, mutta kolme päivää ennen ristiäisiä kuitenkin aloitin.

Versio A oli leveä maksimekko (hyvin laskeutuva kangas), jossa leikkaus/rypytys rinnan alla. Lopputulos oli sinivalas :P. Joo, en halua näyttää kaksi kertaa itseni kokoiselta, vaikka isompaan kokoon hyvä syy onkin.

Versio B oli kavennettu maksimekko. Lopputulos näytti epämääräisen muhkuraiselta merenneidolta. Huh huh!

Versio C meinasi olla lyhyempi singoallatyyppinen mekko, mutta hihat leikattuani totesin, että etukappaleessa ei ole tarpeeksi käännösvaraa.

Versio D:n tein sitten vain sillä periaatteella, että mennään niillä mitä on. Ompelin olemassa olevat kappaleet yhteen, rypytin framilonilla, tein olkaimet, sovitin, lyhensin ja kappas vain, mekkohan siitä tuli. Mekossa on trikoinen sisäpuoli, johon myös helma on ommeltu kiinni, toimii hyvin tuon päällikankaan kanssa tuollainen ratkaisu.

Sitten tein yhtä pikaisella päätöksenteolla pitsikankaasta hihattimen. Pari kertaa sitä muokkasin sovitusten perusteella, mutta aikaa ei silti mennyt juuri mitään.

Harmi, etten kuvannut noita vaiheita muiden iloksi/kauhistukseksi :). Mutta lopputulos on ihan mukiinmenevä:

Kangas on erittäin laskeutuvaa ja joustavaa, joten tätä mekkoa voi pitää aika monessa koossa. Että jospa se kannatti sitten kuitenkin, vaikka välillä meinasi hermot mennä :).